Liputusohjeet: Viirit & Liput
Suurin osa merellistä lippuetikettiä, eli sitä, missä, miten ja mitä lippuja ja viirejä käytetään, on vuosisatojen kuluessa vakiintunutta maailmanlaajuista käytäntöä, jota pidetään hyvänä merimiestapana.
SUOMEN LIPPU JA PURSILIPPU
Suomen lippu voi olla joko kansallislippu tai veneily-yhdistyksen lippu, puhekielessä pursilippu.
Niitä saa merilain mukaan käyttää veneen perälippuna, jos vene on yli 60-prosenttisesti suomalaisessa omistuksessa. EU- ja ETA-maiden kansalaisen Suomessa liikkuva ja rekisteröity vene, jonka omistaja tai hänen edustajansa asuu täällä vakinaisesti, voi hakea Suomen tai seuransa lipun käyttöoikeutta liikenne- ja viestintäministeriöltä.
Pursilippu on kansallislipun veroinen Suomen lippu, jota voi käyttää sekä Suomessa että ulkomailla. Veneseura antaa rekisterissään olevalle vuosittain katsastetulle veneelle venetodistuksen, joka on virallinen todistus lipunkäyttöoikeudesta. Vene saa olla vain yhden seuran rekisterissä ja käyttää vain sen lippua, vaikka omistaja olisikin usean seuran jäsen.
VUK:n virallinen Pursilippu:
PÄHKINÄNKUORESSA:
-Pursilippua saa käyttää vain katsastettu vene
-Miehitetyssä veneessä lippu nostetaan kello 08.00 ja lasketaan auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21.00-VUK:n jäsenyyden osoittamiseksi voi käyttää veneenomistajan viiriä tai kerhoviiriä
-Kulussa olevassa veneessä pidetään perälippu nostettuna koko ajan vuorokaudenajasta
riippumatta
VIIREISTÄ YLEISESTI
Miehitetyssä veneessä käytettävät viirit osoittavat sen kipparin – ei miehistön – jäsenyyksiä, tutkintoja ja harrastuksia. Miehittämättömässä veneessä käytetään sen omistajan tai haltijan viirejä.
Kaksi viiriä päällekkäin on kohtuullinen määrä, kolme on maksimi. Viirit nostetaan arvokkain ylimmäksi.
Viirejä pidetään korkeintaan kolme päällekkäin arvojärjestyksessä perästä katsottuna oikeassa saalingissa. Jos saalingissa on kaksi nostinta, voi viirejä pitää myös rinnakkain.
Ulompi nostin on tällöin arvokkaampi kuin sisempi. Kun käytetään kohteliaisuuslippua, siirretään viirit vasempaan saalinkiin. Purjeveneessä voi yhtä 1. ryhmän viiriä pitää myös ainoan tai isonmaston huipussa. Moottoriveneessä, jossa ei ole saalinkeja, voi pitää yhtä viiriä merenkulkumastossa tai ohjaamon katolla olevassa pikkutangossa.
Viirejä voi pitää nostettuna vuorokaudenajasta riippumatta vaikka koko purjehduskauden ajan kyseisen yhdistyksen sääntöjä noudattaen. Telakoidussa veneessä ei käytetä viirejä. Myös muun kuin veneen rekisteröintiseuran viirejä voi käyttää. Samaan sarjaan kuuluvia viirejä käytetään vain yhtä kerrallaan, ei siis esimerkiksi saman veneseuran kommodorin ja veneenomistajan viirejä tai rannikko- ja saaristolaivurin viirejä yhtaikaa. Ulkomaisia viirejä käytetään samoin kuin suomalaisia, mutta vastaavaa suomalaista viiriä alempana. Päällikkö voi valita viireistään, mitä hän kulloinkin haluaa käyttää ja voi myös valita viirien keskinäisen arvojärjestyksen kunkin ryhmän puitteissa. Kuluneet viirit tulee vaihtaa ehjiin.
Viirien arvojärjestys:
– pursilipusta johdetut seuran viralliset viirit
– valtakunnallisten yhdistysten tutkinto- ja pätevyysviirit sekä valtakunnallisten yhdistysten jäsentunnuksina käytettävät viirit
– kaikki muut viirit
VENEENOMISTAJAN VIIRI
Veneenomistajan viiri on virallisesta pursilipusta johdettu kolmioviiri. Sitä voi käyttää myös katsastamattomassa veneessä, sitä ei tarvitse nostaa ja laskea kuten perälipusta on säädetty. Sillä voidaan myös osittaa veneen omistajan kuuluminen muuhunkin seuraan kuin perälipun osoittamaan, esimerkiksi vierailtaessa toisen seuran satamassa.
VUK:N VIRALLISESTA PURSILIPUSTA JOHDETTU VENEENOMISTAJAN VIIRI
KERHOVIIRI
Kerhoviiri on kaksikielekkeinen viiri, joka tuli liittojen yhdistyessä Moottoriveneliiton/Veneilyliit
VUK:N KERHOVIIRI:
Kerhoviirit ovat yksivärisiä, kaksivärisiä tai kolmivärisiä (valkoinen,keltainen, sininen, punainen, vihreä, musta, oranssi tai violettilippuväreinä). Kenttä on joko yhtenäinen yksivärisillä tai jaettu kahteen tai kolmeen kenttään kaksi tai kolmivärisillä. Jakotavat ovat joko kerran tai kahdesti katkoinen (vaakasuoraan) tai viirissä on nostimenpuoleinen pieli eri väriä kuin viirin liehuvanpuoleinen pitempi osuus. VUK:n viiri on kolmivärinen, kahdesti katkoinen kelta-musta-valkoinen.
SEURAVIIRI
Seuraviiri ei ole virallinen nimi, mutta sellaisena voidaan pitää sellaista seuran saalinkiviiriä, joka ei ole veneseuralipun muodosta johdettu veneenomistajan viiri, vaan esimerkiksi vain seuran erikoismerkin sisältävä viiri, jossa ei ole sinivalkosta ristikuviota.VUK:lla ei ole seuraviiriä, esimerkiksi Merikarhu-viiri on seuraviiri.
VENEENOMISTAJAN VIIRI VAI KERHOVIIRI?
Veneily-yhdistyksen jäsenyyden osoittamiseksi voi käyttää veneenomistajan viiriä tai kerhoviiriä. Ehdotonta linjausta tai suositusta ei ole, yleensä purjeveneet käyttävät veneenomistajan viiriä ja moottoriveneilijät kerhoviiriä.
LIPPUJEN JA VIIRIEN PAIKAT SEKÄ KOKOSUOSITUKSET
Veneen arvokkain paikka on sen perä. Niinpä perälipun tulisi muita lippuja ja viirejä suurempana olla perässä olevassa 10-15 astetta kallistetussa lipputangossa.
JOS LIPPUA EI KULUSSA VOI PITÄÄ PERÄTANGOSSA, VOI SITÄ PITÄÄ:
- Moottoriveneen merenkulkumaston kahvelissa
- Moottoriveneen selvästi taaksepäin kallistetun tai putkirakenteisen riittävän korkean varustekaaren keskelle kiinnitetyssä lippuliinassa
LIPPUA EI VOI PITÄÄ
- purjeveneen peräharuksessa, sillä lipputervehdys ja suruliputus eivät tällöin onnistu,
- moottoriveneen maston huipussa
- moottoriveneen antennissa tms.
ESIMERKKEJÄ LIPPUJEN JA VIIRIEN PAIKOISTA:
LIPPUJEN KOKOSUOSITUKSET:
| Veneen pituus | Lipun koko | Lipputangon pituus |
|---|---|---|
| alle 7 m | 33 cm x 54 cm | 80cm |
| alle 7 m | 44 cm x 72 cm | 100cm |
| 7 – 10 m | 55 cm x 90 cm | 120cm |
| 10 – 12 m | 66 cm x 108 cm | 145cm |
| 12 – 15 m | 80 cm x 131 cm | 175cm |
| yli 15 m | 100 cm x 163 cm | 210 |
LIPUTUSAJAT
Kulussa olevassa veneessä pidetään perälippu nostettuna koko ajan vuorokaudenajasta
riippumatta.
Muulloin miehitetyssä veneessä klo 08 ja auringonlaskun välisenä aikana, kuitenkin enintään klo 21 asti. Juhannusyönä lipun saa Suomessa pitää nostettuna läpi yön.
MISTÄ VOIN HANKKIA VUK:N LIPPUJA TAI VIIREJÄ?
Kerhon viirejä ja lippuja pääset tilamaan VUK:n verkkokaupasta.
Toimitukset joko postilla tai muutaman viikoin välein kerhotalolle omalla nimellä varustetussa kirjekuoressa tilauksen maksamisen jälkeen.
LISÄTIETOJA:
Lisätietoja ja Suomen Purjehdus ja Veneily ry Lippukomitean liputusohjeen löydät täältä
Sekä toki myös lainsaadännöstä ja säädöksistä:
- Kansainvälinen merioikeusyleissopimus SopS 50/1996
- Laki Suomen lipusta 380/1978
- Merilaki 1302/1999, Asetus MeriL 1 luvun 1§ soveltamisesta 1304/1999
- Liikenne- ja viestintäministeriön lausunnot 2099/43/2001, 6.10.2003 ja 941/02/2011, 18.5.2011
- Neuvottelut Merenkulkulaitos / Lippukomitea 24.3.2003 ja 27.11.2006
- Asetus huvialusten lipuista 292/1983
- Landskapslag om Ålands flagga 41/1992
- Asetus liputuksesta Suomen lipulla 383/1978
- EU:n komission lausunto D(2001) PLI590031